sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Uni johon ystävä jäi, elämän kansio


Katulampun valo etenee
valonnopeutta hitaammin.
Syysillassa,
hidas valo pysähtyy,
ennen verkkokalvoa.
Sade
taittelee valonsäteet,
vaitonaisena, välillä katsoen.
Odottaen että huomaat
unesi alkaneen.
Kun viimeinenkin valonsäde on taiteltu eikä enää loista,
sinä lennät taivaalla kuin lintu
kuin lapsena.
Ehkä muistoja ei piirry mieleen
ei sen väliäkään.
Korkealle käyt,
ettet enää näy,
käyt rukouksien paikkaan.
Meille jää ikävä.


tekijä  j4rk1on

Aamulla, unen mailta, elämän kansio


Heräillessä.
On muutaman hetken rauhallista,
ajatusten haukotellessa, venytellessä, kääntyillessä.
Huolet ja murheet näkymättömissä, 

nähtyihin uniin eksyneinä.
Hyvän unten mailta
palaavan mielen,
vartoessa aamukahvia.


tekijä  j4rk1on

perjantai 26. syyskuuta 2014

Illalla, unen maailmaan, elämän kansio


Kaupungista lähtevät kotimatkalle.
Kiire, meteli, kohina, pauke,
ruuhka, aikataulut,
myöhästelyt,
miljoonat muut, elämän oheistoiminnot.
Jään keskustaan
autioituneeseen
hiljaisuutta tihkuvaan
auringonlaskuun
sängyn laidalle,
siitä peiton alle
nukahdan.
Huominen on vasta huomenna.


tekijä  j4rk1on

torstai 25. syyskuuta 2014

Leikkipuistot talouden vaa´ankielena, pakinakansio

Leikkipuistot talouden vaa'ankielenä?

Käsi osoittaa lastenvaunuista
kaivuria, joka nostaa
keinujen tolppia ylös maasta.
Kolmevuotias Matias katsoo viereistä lastenvaunua ja siinä istuvia
kaksosia.
Matias miettii itsekseen " tää on ihan ok, jokainen yli vuoden vanha
ymmärtää että kaupungilla on hirvittävä tarve säästää."
Toinen kaksosista nyökkäilee kuin kuulisi ajatuksen ja toinen tuumailee
mielessään.
" ilman muuta leikkipuisto pitää purkaa, Keravaa kyllä mainostetaan
lapsiystävälliseksi ja perhekeskeiseksi mutta liika on liikaa,
ei kai ketään nyt sentään tarvitse
paapoa liiallisuuksiin asti."

Kyllähän se leikitön kaupunki olisi helposti toteutettavissa vähän
paremminkin.
Jalkakäytäville voisi merkitä ja maalata tietyin välimatkoin oleskelu ja
leikkipisteitä alle kouluikäisille, vähän kuin bussipysäkkien malliin.
Niihin olisi helppo piipahtaa seisoskelemaan ja katselemaan maailman menoa.

Valmiiksi maalattuja ruutuja löytyy parkkipaikoilta.
Tarvitsisi vain merkitä lapsiparkit selvästi ja piirtää ruutuihin selkeät
kuvaohjeet oleilua varten.

Tietenkin jos viedään homma vielä siistimmäksi, leikkipuisto rakennetaan
virtuaalimaailmaan.
Ei enää pestäviä kurahaalareita ja rukkasia.
Ei tarvitse lähteä kotoa mihinkään.
Vesisateet ja tuiskut eivät haittaa.
Kaupunki voisi helposti päivittää virtuaalileikkipuistoa uusilla
laitteilla.

Virtuaalimallia voisi soveltaa moneen muuhunkin asiaan kaupungin
rakenteissa mutta sitä ennen kannattaa tehdä päättäjien esimerkin mukaan ja
mennä sieltä mistä leikkipuiston aita on matalin. 

Sieltä pääsee viemään lapsilta leikkipaikat.

tekijä  j4rk1on

Muistijälki, luonnon kansio


Kylmällä parvekkeella
Kirpeässä syysilmassa.
Kuin olisi aivojenraikastin käytössä.
Tajuntaan tärähtää ihmeellinen muisto,
miltä tuntuu hengittää tuoreilla keuhkoilla,
elää täysillä uusien solujen voimalla.
Syksyn kaipuu,
syksyllä syntyneen.

Sielussa on osa syksyä.
Se haikea.
Puusta pudonneen lehden elämänkipinä
takertuu sieluun,
pitää kiinni tietäen aikansa tulleen,
jää siihen.

tekijä j4rk1on

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Ministerisalkkujen jako, pakinakansio

Ministerisalkkujen jako

Minkä ihmeen takia ministereille pitää jakaa salkut.
Moneen kertaan ministereinä olleilla on varmasti vielä vanhat salkut
tallella.
Eikö niitä voi kierrättää?
Voihan se olla että se on muotikysymys. Vanhanmalliset ei vaan kelpaa.
Jaetaanko ne salkut tyhjinä vai onko niissä sisältöä
juomista, välipalaa, lukemista.
Olisiko reppu käytännöllisempi jos on oikein painava salkku.
Vai ovatko ministerin avustajat palkattu kantoavuksi. Rinkkaa pystyisi
kantamaan yksinkin.
Matkalaukku missä on pyörät alla on näppärä kaupungissa.
Naisministerit tarvitsisivat käsilaukun, salkun tilalle.
Näyttää oudolta juhlatilaisuuksissa jos muilla naisilla on käsilaukku mutta
naisministeri roikottaa suurta salkkua.

Ministereille sopivia salkkuja.
Pääministeri -- kameralaukku
Valtiovaraiministeri -- ketjulla käteen lukittava kuriirisalkku
Ulkoasiain ministeri -- retkireppu ulkoiluun
Kehitysministeri -- kehitteillä oleva kahvaton salkku, vrt langaton
puhelin.
Sisäministeri -- matkalaukku
Opetus- ja viestintäministeri -- koulureppu
Liikenne- ja kuntaministeri -- auton työkalupakki
Työministeri -- tavallinen työkalupakki
Peruspalveluministeri -- rahastajan laukku, palvelumaksujen keräykseen
Kulttuuri- ja asuntoministeri -- viulukotelo
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri -- torikauppiaan kapsäkki.
Oikeusministeri -- hihnat lakikirjojen ympärille, kantamista varten.
Puolustus- ja urheiluministeri -- haulikkokotelo, ampumaurheiluun
Maa- ja metsätalousministeri -- marjastus- ja sienestyskori
Elinkeinoministeri -- elintarvikeliikkeen muovikassi
Sosiaali- ja terveysministeri -- Alkon muovikassi
Ympäristöministeri -- roskienkeräys-säkki ja keppi jossa on piikki päässä.


tekijä  j4rk1on

perjantai 19. syyskuuta 2014

Alennusmyynnit, pakinakansio

Alennusmyynnit

Päivän lehteä lukiessani,
alennusmyynnit kiinnittivät huomion.
Autokaupat myivät, nopeusrajoituksia rikkovilla erikoistarjouksilla,
edullisesti huippuvarusteltuja kulkuneuvoja.
Elintarvikeliikkeet suorastaan antoivat pois 20-40%
tarjouksilla, kanta-asiakkaille maukkaita, kaupan omia merkkituotteita.
Kirja alet olivat käynnissä, joka toinen sivu ilmaiseksi, 

kannet kaupanpäälle.
Optikot antoivat ikä-alennuksia ja kahdet lasit yhteen hintaan.
Likinäköistä vai kaukonäköistä?

On kuitenkin olemassa aloja, jotka kaipaavat räväkämpiä alennusmyyntejä,
kipeästi.

Apteekeilta esimerkiksi näin.
Nyt raskaustestit puoleen hintaan.
Jos perheenlisäys on ollut mielessä niin tuumasta toimeen.
Monipakkaus riittää useampaankin testaukseen.
Tai...
Tänään jos koskaan kannattaa saada haava sormeen. Apteekissa tänään
parillisina tunteina, unHappy hour, jolloin laastari ja -sideharsopaketit
50% alennuksella.

Samoin lääkäreiltä:
Hanki perheellesi kanta-asiakkuus.
Nyt flunssakauden alla, joka kymmenes antibioottikuuri ja joka viides
poskiontelon punkteeraus ilmaiseksi.
Meillä ei tarvitse jonottaa.
Palvelumme ovat sairaan nopeita.
Tai...
Tänään tarttuvien trooppisten tautien superpäivät.
Mikäli löydämme sinulta trooppisen sairauden,
osallistut automaattisesti Etelä-amerikan kiertomatkan arvontaan, kaikilla
rokotuksilla.

Kunnon nykyaikaa kuvastavaa mainontaa, asiakastyytyväisyys huippulukemiin.
Päänsärystä bonarit ja ahdingosta alet.


tekijä  j4rk1on

Ultimate juoksu, elämän kansio


Uni juoksuttaa pitkin maita ja mantuja.
En pidä juoksemisesta vaikka unessa polvi ei tulekaan kipeäksi.
Olen flow tilassa,
meditaationomaisesti kuorsaan kuvitellut lenkkitossut jalassa.
Käännän kylkeä mutkissa.

Iltasyönti vie unilenkille.

Aamulla avatuin silmin näen 
samat vanhat,
six packistä jotenkin ihmeenkaupalla voiton ottaneet 
vatsamakkarat omilla paikoillaan.
Lisää harjoittelua.
Johtuneeko välineistä?
Huonot vai  liian hyvät
ruokailuvälineet?


tekijä  j4rk1on

tiistai 16. syyskuuta 2014

Delfinaario,pakinakansio

Delfinaario

" No joo, kyllä kai se muuten varmaan ottais pannuun uiskennella jossain
kälysessä delfinaariossa koko elämänsä kaiken kansan pällisteltävänä mutta
täällä Tampereella, täällä kelpaa asustella. Niin mukavasti on kaikki
järjestetty että harvoin tulee valtamerielämää edes miettineeks.
Just ihan kun ois osunu lottovoitto kohdalle " jutustelee  delfiininaarion
asukas toimittajajoukolle, joka kuuntelee korvat höröllä, mikrofonit
akvaarion lasiin lintattuina.

Toinen delfiini säestää, " Näin on, nimenomaan.
Jos asuttais jossain Keravalla tai Turussa niin oltais jo barrikaadeilla.
No, ehkä Turussa vois asua jos pitäis valita, siellä on merikin ihan
rannassa."

"Naama umpeen tollo" sanoo eka delfiini,
" Mitä sää ny rupeet tollasia horisee. Täällä ollaan ja pysytään.
Sitäpaitti, meillähän on täällä Tampereella valtavasti järviä ja taitaa
olla yks upeemmanpuoleinen koskikin, kuka sitä ny suolavettä edes kaipais."

" Aivan niin" sanoo toka delfiini nauraen ja jatkaa.
" Makeata elämää, ihan vedenkin puolesta"

" Kuono umpeen tonnikala, sä olet oikeasti tyhmä joten parempi kun vaan uit
ympyrää ja päästelet kuplia" kivahtaa eka delfiini vihaisesti.

Tähän väliin pääsee eräs toimittaja kysymään.
" Oletteko te onnellisia, niinkuin väitetään "

" Ilman muuta, kyllähän sen näkee pyrstön liikkeestä" sanoo eka delfiini,
jatkaen,
" kyllä joka päivä iloitaan kun ihmiset käy täällä meitä katsomassa, pientä
makupalaakin yrittävät välillä heitellä. Niin paljon erilaisia naamoja
pällistelee akvaarion lasissa että ollaan ristitty se naamakirjaksi.
Välillä ihan yhdessä ihmetellään että ketä kaikkia pitäis oikeen kiittää
kun on kuitenkin asuntokin kaikilla mukavuuksilla ja ruokaa saadaan ilman
että eväänsä väräyttää.
Päivääkään en vaihtais pois.
Tää on todellista akvaariorakkautta."


tekijä  j4rk1on

lauantai 13. syyskuuta 2014

Postimpressionisti, elämän kansio


Onko taikaa,
tulee äänettömän hiljaista
liike pysähtyy.
Sekunti menehtyy
ajan puutteeseen.
äänet,
sade,
tuuli,
ilmassa paikallaan,
yksikään molekyyli ei värähdä.
Näitä lipasto pullollaan,
värit haalistuu.
Onneksi muisti maalaa,
ilolla raivokkaasti,
kuin korvamerkitty van Gogh.


tekijä  j4rk1on

perjantai 12. syyskuuta 2014

Eu direktiivit, pakinakansio

EU direktiivit

Direktiiveillä kielletään ja määrätään kaikkea. Ihmisillä alkaa mennä
hermot niiden kanssa.
Tiuhaan tahtiin tulee uusia direktiivejä.
Miksi?
Kaikille asioille on looginen selitys, jopa epäloogisille direktiiveille.

Direktiivejä säädetään ja tehdään osittain siksi että  

jos niitä EI kehiteltäisi 
kukaan ei huomaisi että EU on olemassa.
Brysseli jäisi unholaan ja euroedustajat olisivat unohdettu valiojoukko
jossain kaukana, kalistelemassa tylsyneitä sapeleja ja vääntämässä
poliittista debattia.

Direktiivien järjettömyydellekin on syynsä.
Direktiivien pitää olla mahdollisimman typeriä että ne jäävät mieleen.
Tämä voidaan helposti todistaa.
Kukaan ei muista jos joku sanoo jotain järkevää
mutta jos joku laukoo jotain äärettömän typerää,
se muistetaan vuosikausia ellei pidempäänkin. ( tästä on omakohtaisia kokemuksia )
Jos jotain järjettömän typerää säädetään, kirjoitetaan ja julkaistaan
Euroopan laajuisesti,
se jää taatusti maailmanhistoriaan.
Direktiivit ja niiden järjettömyys ovat siis tarkkaan suunniteltu
kokonaisuus jonka EU:n julkisuuskonsultit ovat kehittäneet.

Ovelinta järjettömissä direktiiveissä on että osa niistä on kaikesta
huolimatta vain näennäisen typeriä.
Nämä valejärjettömät direktiivit on tarkoitettu bisneksen tekoon.
Direktiivikomiten jäsenet tutkivat perinpohjin ja suurella hartaudella EU
jäsenmaiden kansallisia tapoja, perinteisiin liittyviä käytäntöjä, ruokia,
eläimiä, vaatteita jne.
Kun löydetään jotain mitä EU:n johtavat maat voivat valmistaa tai mistä ne
voivat hyötyä
niin sorvataan direktiivi, jolla kyseisen asian tekeminen voidaan sen
kotimaassa kieltää.
Sen jälkeen valmistus ja hyötyminen tehdään johtajamaissa.
Normaalisti tätä kutsuttaisiin kopioinniksi ja kotiinpäinvedoksi mutta se
on vain direktiivin noudattamista.
EU on siis vähän kuin jättikokoinen johtajamaiden kauppaketju ja pienemmät
maat työskentelevät kauppojen pullonpalautusautomaatilla ja kärrypoikina.

Asioista voidaan olla montaa mieltä.
Niin pitääkin.
Direktiiveissä on paljon hyvääkin.
Kerron heti kun tulee mieleen.

tekijä  j4rk1on

torstai 11. syyskuuta 2014

Vallan korkea kotimaisuusaste, pakinakansio

Vallan korkea kotimaisuusaste

Maailmanjärjestys hakee paikkaansa
niin isoa paikkaa ei vaan taida olla...
Ehkä onkin.
Ajatellaan planeettaa
Rubikin pyöreänä kuutiona.
Kuka ratkaisee nopeimmin?
Jossain piilee se oikea järjestys
joka saa palaset loksahtamaan.
Valtioiden rajat.
Eri liittoutumien värit.
Kenen ovat ratkaisun isot kädet.
Näyttävätkö ne keskisormea maailmalle,
onko peukalo keskellä kämmentä.
Painaako sormi tuplausnappulaa.
Siinä tapauksessa voi olla
että ratkaisu venyy.

Kahden tuhannen ja neljäntoista vuoden päähän.
Silloin nykyhetki on saattaa tuntua merkityksettömältä.

Vuonna 4028
Maailmassa on vain yksi valtio, globaali banaanitasavalta, Suomi.
Alkusysäyksen tähän odotettuun lopputulokseen antoi vuosien 1995 - 2014
aikana saavutettu suomalaisten poliitikkojen äärettömän rehellisyyden
maine.
Kaikki Euroopan unionin kommervenkit, määräykset ja direktiivit
toteutettiin Suomessa pikku ja-kellon tarkasti.
Tästä syystä alettiin suomalaisia poliitikoita ensin nimitellä
hyväuskoisiksi ja myöhemmin nimittää muiden maiden johtotehtäviin,
Alkuun vain vaatimattomimpiin vakansseihin mutta lopulta jo ministereiksi
ja presidenteiksi.
Tätä jatkui vuosisadasta toiseen.
Myönteinen vaikutus nimityksiin oli myös sillä että palkat maksoi Suomen
valtio, jolloin muut maat pysyivät hallintobudjeteissaan ja suomalaiset
saivat tehdä työtään, josta suoriutuivatkin loistavasti, kaikkialla paitsi
kotikentällään. Saavutettujen etujen vähennyksistä ei osattu luopua.
Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.

Suuret sotilasliittoutumat kärsivät inflaation, laitettiin verolle,
kiinteistövero tukikohdille samoin kunnallisvero, epäterveellisten aseiden
ja ammusten vero jne.
Liittoutumien nimet muutettiin vähitellen suomenkielisiksi pitkiksi
vaikeasti lausuttaviksi sanoiksi, suomalaisen maailmanhallinnon toimesta.
Kukaan ei lopulta halunnut lausua tai kuulla moisia
nimihirviöitä eikä maksaa veroja liittoutumaan kuulumisesta joten yksissä
tuumin päätettiin kaikenlainen sotatoiminta lopettaa.

Pähkähulluilla päätöksillä 

joita nykyiset poliitikkomme liukuhihnalta tekevät
onkin täten todistetusti erittäin positiivinen vaikutus tulevaisuuteemme
joka näyttää siis hyvältä
kun tarpeeksi kauas katsoo.
Tulevaisuudessa asiat ratkaistaan
ja maailmaa johdetaan
kotisaunamme lauteilta.


tekijä j4rk1on

Palaa matkalta ennenkuin lähdet, elämän kansio


" Huomenna on enemmän elettyjä päiviä,
vähemmän sydämenlyöntejä jäljellä. "
Maailman ympäri matka olisi upea tehdä.
Aikamatka elämän alusta loppuun,
helpompi toteuttaa.
Se on menossa parhaillaan,
syyspäivästä toiseen.
Kummassakin tärkein on paluu kotiin,
jonne jäljellä olevat sydämenlyönnit kuuluvat.
Ne kuuluvat kauan.
Niiden kaiku kulkee huoneesta toiseen.

Katso E-rapun asuntojen ovia tai
läheisen omakotialueen talojen ulko-ovia.
Jos laittaisit käden oven pintaan niin tuntisit,
kodin sydämen sykkeen.
Muutamalla on lisälyöntejä,
joillain hidas treenattu pulssi,
toisilla normaali syke.
Elävät kodit myötäelävät asukkaiden elämää.
Posteljoonilla on siksi suojarukkaset kädessä.
Jäisiä ovia varten, kodeissa jossa ei enää puhuta.
Polttavia ovia varten, kodeissa joissa viha on vallalla.
Lämpöisiä ja pehmeitä ovia varten,
kodeissa joissa on rakkautta,
ovat rukkaset turhia.

Kun tulet kotiin
katso, tunnustele ensin ovea,
avaa se varoen, kuuntele lähimmäistesi toiveita.
Kerro mitä itse toivot
tee toiveet toteen,
olet kotona


tekijä j4rk1on

Luojan kiitos intiaanikesästä, elämän kansio


Nyt syksyn tulo siirtyikin, ainakin muutamalla viikolla.
Aurinko paistaa ja lämmittää
sitä tarvitaan.
Media-tsunamia vastaan.
Harmaata ikävää uutista
pukkaa joka tuutista
kaikkina kellonaikoina jos vaan joku viestintäväline on auki.
Tietoyhteiskunnan hiljentymishetket ja päivät niitä kaipailen.
Ne on suunniteltava tarkkaan.
Lomalle korpeen, puhelin kiinni ja läppäri kotiin. 

Ulkomaille, matka sellaiseen maahan 
jossa tv- ohjelmista ei ymmärrä mitään.

Uudeksi traditioksi.
Vuosittainen Mediaton viikko
loma-kausien ulkopuolella.
Sen kun vain päätetään
olla avaamatta vekottimia.
Mukavampaa kuin laihdutus, helpompaa kuin tupakkalakko.
Vedetään henkeä.

Ajatellaan itse.

tekijä j4rk1on

lauantai 6. syyskuuta 2014

Ajan nopea hidas kulku, elämän kansio



Käväisin taas vanhalla kotikylällä muutama viikko sitten.
Paikat näyttävät kuten aina ennenkin, alkuun ihan erilaisilta kuin 30-45
vuotta aiemmin.
Paljon uusia taloja, kaupan nimi on vaihtunut Elannosta moneen kertaan.
Kioskia ei enää ole ollut pitkiin aikoihin.
Pari uutta tietäkin on putkahtanut näkyviin.

Kävely vanhoilla tutuilla teillä tekee ihmeitä

ympäristölle ja omalle päälle.
Maisemat muuttuvat katsellessa samaksi kuin ne aikoinaan olivat.
Joen yli menevä silta muuttuu vanhaksi puusillaksi,
jonka alla istuskeltiin tukipalkeilla ja jännitettiin kun ylitse meni bussi
tai kuormuri. 

Taidettiin siinä salaa sauhutella tupakatkin.

Kun katsoo kävellessä tuttuja paikkoja, voi kuvitella näkevänsä eläviä
muistoja kuin ilmaan muodostuvia videoklippejä.
Mukavia tapahtumia ja myös hölmöjä juttuja.
Siinä kuljeskelessa melkein toivoo että joku lapsuudenkavereista tulisi
sattumalta vastaan.
Näyttäisi varmasti ihan samalta kuin silloin.
Muistoissa kukaan ei vanhene.

Koululle päin mennessä raikuvat äänet,
välitunnin meteli ja kiire,
ropisee tärykalvoille kuin raekuuro.

Koulun kello soi, tässä hetkessä.
Katson tyhjää koulupihaa,
sunnuntai, ei koulua.
Käännyn ja lähden vanhaa kotitaloa kohden.
On taas nyt.


tekijä  j4rk1on

torstai 4. syyskuuta 2014

Kehitystä kumpaankin suuntaan, pakinakansio

Kehitystä kumpaankin suuntaan

Ihmisen kehitys apinasta ihmiseksi
vei miljoonia vuosia.
Kehitys ihmisestä apinaksi
vie vain muutaman hetken.
Auton ovi suljetaan, turvavyö kiinnitetään, lähdetään rauhallisesti
liikkeelle, soluttaudutaan aamuruuhkaan moottoritielle ja sitten
ollaankin jo apinoita.
Eläimelliset vaistot ottavat vallan.
Ohitellaan impulsiivisesti
Kiilataan nenän eteen 120 km vauhdissa. Poukkoillaan, puikkelehditaan,
ajetaan puskurissa kiinni. Ohitellaan oikealta, kerätään päänahkoja
vasemmalta.
Moottoritie toimii myös tiedonsiirron valtaväylänä,
puhutaan luuriin ja näpytellään läppäriä vauhdissa.
No joo ehkä apinat ei osaa käyttää kumpaakaan.
( Ne ei kuitenkaan lengaile viidakossa ja syö banaania samaan aikaan.)
Keskitytään kaikkeen muuhun kuin liikenteeseen.

Sitten rysähtää ja vielä raavitaan päätä apinana.
Pikkuhiljaa muututaan takaisin ihmiseksi,
Aletaan täristä lievästä järkytyksestä ja pelästyksestä.
Soitetaan apua. Odotetaan kunnes virkavalta tulee paikalle.
Kävipä hyvä tuuri ettei käynyt pahemmin. Vakuutukset on kunnossa.
Sehän oli sen apinan syy,
sen toisen apinan.

tekijä j4rk1on

Vapaa pudotus, elämän kansio


Unettomien öiden unet,
eivät häviä.
Ne tulevat kun aika on oikea.

Tähdet ovat reikiä,
hiljaa säihkyvässä syystaivaassa,
niistä putoavat
yön varjot maahan.

Varjoissa syntyvät unet,
nukutut, unohdetut.
Yö pitää kättään otsallasi, sivelee silmät kiinni.
Lähettää matkalle toiseen aikaan,
lepäämään.

"Tähdet ovat reikiä
hiljaa säihkyvässä syystaivaassa,
niistä putoaa uni,
juuri sinulle."



tekijä j4rk1on

maanantai 1. syyskuuta 2014

Ai kuis koulutuskeskus, pakinakansio



Moni miettii varsinkin syksyisin että mitä jos alkaisi opiskelemaan.
No, jos opiskelua alkaa vasta syksyllä pohtimaan niin silloin ei olla ihan
tosissaan.
Valmistautumis ja -hakuprosessi opiskelua varten pitää aloittaa paljon
aikaisemmin.
Toisaalta se on hyvä ettei olla tosissaan, sillä jos kaikki opiskelun
puntaroijat voisivatkin aloittaa yks kaks opiskelun niin oppilaitokset
olisivat nesteessä ja resurssipulassa.
Olipa niin tai näin, aina kannattaa kouluttautua.
Nykyaikana on ilmaantunut paljon uusia ammatteja.

Pääsemme nyt mukaan tutustumiskierrokselle
Ai kuis koulutuskeskukseen.

" Aloitetaan pihalta " kierroksen opas sanoo ja jakaa sateenvarjot kaikille
ryhmäläisille.
" Koulutuskeskuksemme markkinointi ja kehitysosasto on lanseerannut tänä
vuonna uusia vuosikursseja, joista ensimmäisen näemme tässä pihalla.
Tavoitteenamme on laajentaa sellaisille ammattialoille joilta asiakkaat
eivät lopu kesken"

Pihalla oli tummanpuhuviin vaatteisiin pukeutuneita, vakavailmeisiä
oppilaita, jotka opettajan johdolla kaivoivat kaksi ja puoli metriä pitkiä
ja pari metriä syviä kuoppia pyörätelineiden viereen. Yksi oppilaista
sijoitteli kuoppien viereen varoituskylttejä, ehkäistäkseen mahdolliset
tapaturmat.
Opas jatkoi
"Tässä ovat viime kuussa taloon tulleet, ensimmäisen vuoden
hautausurakoitsija-koulutuksen aloittaneet opiskelijat.
Koulutus sisältää kaikki perusasiat haudankaivuusta lähtien, jota tässä nyt
näemme.
Yleensä teemme yhteistyötä kaupungin kanssa ja kaivuuharjoittelu
suoritetaan tietyömailla mutta tänään halusimme näyttää teille
koulutustapahtuman.
Kurssille oli hakijoita paljon enemmän kuin pystyimme ottamaan vastaan
joten jouduimme valitettavasti hautaamaan suuren osan hakemuksista. "

Opas otti askeleita pääovelle ja sanoi
" Mennäänpä sitten sisälle, ahaa, täytyykin mennä toisesta ovesta"
Pääoveen oli lukinnut itsensä 6 hengen maastovaatteisiin pukeutunut ryhmä.
Kaiken varalta ryhmä oli myös kietonut ympärilleen paksuja ketjuja jotka
oli kiinnitetty toisiinsa suurilla munalukoilla.
Naisvoittoisen ryhmän jäsen huusi voitonriemuisena
" Olemme nielaisseet lukkojen avaimet!!! "
Opas jatkoi rauhalliseen tahtiin. " Tässä on osa ympäristöaktivistiluokan
oppilaista. Menossa on lukittautumisharjoitus.
Viime vuonna tämän luokan bravuurinumero oli opettajainhuoneen valtaaminen.
Siitä viisastuneina kehitimme ns. Vaeltavan opettajainhuoneen joka vaihtaa
paikkaa päivittäin.
Ylimääräisenä etuna opettajat saavat valtavasti enemmän omaa aikaa.
Oppilailla on suuria vaikeuksia löytää huone.
Tämä kurssi tuo myös mukavasti rahaa oppilaille ja oppilaitokselle.
Kerrostaloyhtiöiden kanssa yhteistyössä tehdään ns. Rakennusten
valtausharjoittelua.
Köysiä pitkin kiivetessä rakennuksen katolle pestään samalla ikkunat.

Ryhmä pääsee sisälle ja tulee pitkän käytävän jälkeen avaraan tilaan jossa
on paljon ihmisiä.
" Tämä on oppilaitoksen ravintola ja nyt voimmekin juoda kahvit ennen kuin
jatkamme eteenpäin."
Ryhmä istuutuu pöytien ääreen ja tarjoilijaopiskelijat tuovat kahvit ja
pullat eteen.
Jokaiselle ryhmäläiselle tarjoilee oma tarjoilija.
Tarjoilijat kyselevät tuleeko maitoa, sokeria, onko muita toiveita, mikä on
saanut tulemaan tutustumaan oppilaitokseen, miten kotona ja töissä menee,
minkälaisia mielipiteitä on politiikan polttavista aiheista jne. jne.
Opas keskeyttää leppoisan kahvihetken ja kertoo.
" Kuten olette mahdollisesti huomanneet on tarjoilijoissa jotain
poikkeuksellista.
Täytyy paljastaa että he ovat Vakoilu ja Urkintalinjan opiskelijoita."
Samassa tarjoilijat häviävät kuin tuhka tuuleen paitsi yksi oikea
tarjoilijaopiskelija joka jää pyyhkimään pöytiä kyllästyneen näköisenä.
" Vakoilu ja Urkintalinja oppilaitoksen tuottoisin," opas jatkaa.
" Ette uskoisi kuinka paljon erilaisia salaisuuksia kaikkialla on.
Työharjoittelujaksolla saadaan selville erityisen tuottoisia
yksityiskohtia.
Toki emme voi koskaan ilmoittaa työharjoitteluun ketään vakoojana vaan
jonkin muun ammattikunnan harjoittelijana.
Teoriakokeita emme enää vakoojaopiskelijoille pidä sillä kokemus on
osoittanut heidän aina urkkivan oikeat vastaukset selville."

" Kiitoksia tarkkaavaisuudestanne," opas kiittää ja jatkaa.
" Toivottavasti kierrokselta jäi mieleen asioita joita voitte hyödyntää
tulevaisuudessa.
Jos motivaatiota riittää niin ehkä näemme teidät täällä opiskelijana
lähitulevaisuudessa.
Kiitos vielä kerran ja näkemiin. "


tekijä  j4rk1on

Taivaanrannassa on tilaa, elämän kansio




Päivänä jolloin asiat menevät
toinen toisensa jälkeen pieleen.
Ei kannata syytellä ketään tai mitään.
Ei perustella niitä eikä näitä.
Eikä katsella kengänkärkiä.

Katse ylös.
Yli hankalien asioiden, vaikeiden ihmisten.
Yli oman osaamattomuuden.
Rakennusten ja puiden latvojen yläpuolelle kaartuvaan horisonttiin.

Taivaanrantaan.
Siellä on avaruutta,
järjestellä elämää suurempia ongelmia.
Vapaana.

Ajatuksille tekee hyvää käydä taivaanrannassa.
Ne palaavat oikeankokoisina.
Virkistyneinä, täynnä toiveikkuutta ja energiaa.
Ne avaavat sydämessä olevan pienen oven,
tuovat sisään hyvää ja onnea.


tekijä  j4rk1on