torstai 29. tammikuuta 2015

Raha-asioita, pakinakansio


Kreikassa pidettiin vaalit ja valta vaihtui.
Vaalien valttina oli voittajapuolueen lupaus että
velkoja ei makseta.

Nyt kun Suomessa pidetään vaalit
niin sen jälkeen asiat ovat yhtä simppeleitä.
Okei, kärsitään lainattujen rahojen menetys mutta sen jälkeen ei enää
lainata.

Täytyy osata hävitä että oppii voittamaan.

Kuka niitä lainapäätöksien tekijöitäkään enää muistelee. 

Nyt kannattaa vain katsella eteenpäin.

Tulevaisuudessa olisi hyvä antaa kansanedustajille mahdollisuus 

muhkeaan bonukseen.
Sillä perusteella että vaalikauden aikana pysytään budjetissa ja ehkä
hieman säästetäänkin ja ollaan sirottelematta valtion varoja 

muihin maihin ja mantuihin.

Bonuksena voisi olla 50 tuhatta euroa per nuppi. 

Sillä rahalla pääsisi vaikka vuoden jokaisena hyvin ansaittuna lomapäivänä 
Kreikanlomalle ja vielä jäisi rahaa ylikin.
Bonusrahat olisivat suuri säästö, verrattuna nyt hassattuihin
tukimiljardeihin.

Ahneuden mahtava voima 

voi vielä pelastaa maamme talouden.




tekijä  j4rk1on

perjantai 23. tammikuuta 2015

Onnellinen ihminen, elämän kansio


Onnellinen ihminen
Kulkee kaupungin hälinässä
vuoristopolun vehreydessä.
Metroasemalla.
Ui turkoosinvihreässä meressä
vaikka kauhoo kaikenmuotoisten kehojen ruuhkassa eteenpäin.
Kuulee lempimusiikkiaan
jonkun raivokohtauksen saaneen mielipuolen huutaessa päin naamaa.
Ehkäpä heviä.


Onnellinen
Luo mielikuvansa ja näkymänsä
huolella piirto piirrolta, sana sanalta, nuotti nuotilta, liike liikkeeltä.
Se oletkin ehkä sinä
ellei nyt niin huomenna.
Hymyilemässä meille muille
onnellisena, maailmasta paenneena.
Kerrothan meille reitin.
Onnellinen.


tekijä  j4rk1on

torstai 22. tammikuuta 2015

Voi Nato hyvä minkä kutsun lähetit, pakinakansio


Sotaahan täytyy harjoitella, se on selvä.
Ilmainen harjoitus NATOn kanssa on loistavasti keksitty markkinointikikka.
Ensin ilmaisnäyte ja sitten
vaivihkaa kallis jäsenyys, jossa käy samalla
tavalla kuin ennenvanhaa kuntosali jäsenyyden kanssa.
Sopimuksessa oli pienellä präntätty liuta ehtoja ja lopussa vielä luki:
Kunnes kuolema meidät erottaa.

Samalla kun ryhdytään harjoittelemaan sodankäyntiä Amerikan johdolla
puolueettomuus voidaan vetää paperisilppurista läpi.
Ei voida jälkeenpäin sanoa että
leikkiähän se vain oli, koko tyhmä harjoitus.
Tai että olemme puolueettomia silloin kuin se meille parhaiten sopii.

Missähän kutsuilla se sotaharjoituskutsu suullisesti annettiin ja kenelle.
Onko taas oltu ryyppäämässä valtion rahoilla ja selitelty kutsutarina että
juominkien lasku menisi kirjanpidossa läpi.

Ei oikein vaikuta katu- tai NATO-uskottavalta ) koko episodi.
Vaan ennemminkin huonolta käsikirjoitukselta jonka NATOlla rahaa tahkoava
osapuoli on kiireessä Hollywoodista tilannut.
Jos siitä nyt elokuva tehdään niin varmaan meiltä löytyy muutama ministeri
jotka mielellään  ovat kameran edessä pidempäänkin.

On se hyvä ettei
Venäjä pyytänyt Suomea yhteisiin sotaharjoituksiin.
Siitä se hässäkkä olisi tullut.


tekijä  j4rk1on

lauantai 17. tammikuuta 2015

Sodan ydinkysymys, miksi? Pakinakansio



Sitä kysymystähän nyt kaikki heittelee ilmaan.
Sotilaat, siviilit, elävät, kuolleet kuollessaan,
muu maailma ja tulevat sukupolvet.
Kysymys on mielenkiintoinen ja ajaton.

Ihmisen kehitykseen, menneisyydestä tähän päivään, on kuulunut tärkeänä
osana sotiminen.
Repertuaari on ollut laaja.
Nuijasodista selvinneet nuijien sukupolvet ovat kovalla työllä antaneet
meille jopa ydinsodan mahdollisuuden.

Kritiikki pakottaa kehittymään.
Samoin kriisit pakottavat ajattelemaan nenää pidemmälle. 

Tosin pakotteet voivat pakottaa kriisiin
eli kriisit ja pakotteet ajavat väistämättä Noidankehätiellä 

josta ei välttämättä hyvää seuraa.

No niin, joka tapauksessa katastrofit edistävät 
selviytymisen luovaa ajattelua.
Sotiminen vie maailmaa eteenpäin kehittäen taloudellisia ja henkisiä voimavaroja
ellei sitten eliminoi niitä vahingossa.

Vimmaa ja motiiveja sotimiseen on helpompi tarkastella pienemmässä
mittakaavassa.

Oletetaan että maailman kaikki valtiot ja sotilaalliset ja
puolisotilaalliset ryhmittymät ovat 

hiekkalaatikolla leikkiviä pieniä lapsia.
Tulee kiistaa leikkilapioista ja ämpäreistä.
Kenellä on parhaat kakunteko apajat.
Kuka vaanii toista rikkoakseen tämän kakun.

Ipanat perustavat myös kaveriporukoita ja liittoumia joihin ulkopuolisten
on vaikea päästä ellei sitten pulita tai osta jotain.

Muutamat vekarat ovat yksinäisiä susia jotka kulkevat omia polkujaan.

Jotkut leikkijät ovat sentään ystäviä keskenään mutta liian harvat.

Hiekkalaatikkopäätelmä on kuitenkin selkeä.
Ihmisluonto ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi ollakseen 

tyytyväinen siihen mitä on. 
On saatava vielä enemmän.  
Onneksi kehittymiseen tarvittava harjoitusmateriaali ei lopu kesken.
Harjoitus tekee mestarin.
Sodat ja terrori ovat ehtymätön  luonnonvara.
Aina tulee joku, joka haluaa omia koko hiekkalaatikon 
ja lelut myös.


Siis siksi.

tekijä  j4rk1on













torstai 15. tammikuuta 2015

Mitä sitä turhia murehtimaan, elämän kansio


Oletko ajatellut että joskus elämässä tulee se hetki 

kun taakse jääviä suljettuja ovia
alkaa olla enemmän kuin edessä olevia aukeavia.
Suljetut ovet jäävät sellaisiksi
ettei koskaan niitä avaa.
Ne jäävät lukkoon.

Jos yrittäisikin jättää niitä hieman raolleen
kaikelta varalta, vaikka jonkun pienen kiilan veistelisi väliin.

Samantapainen prosessi käy ennenpitkää
sanojen kanssa.
Sanomatta jäävien sanojen määrä kasvaa ajan kuluessa.

Lopulta juuri ennen maailmankaikkeuden vaihtoa,
on mykkä.
Silmät päässä pyörien
yrittää sanoa elekielellä
tärkeät asiat, siinä onnistumatta.

Viittomakielen kurssille voi olla tungosta.
On ehkä viisasta ilmoittautua ajoissa.

Tai sitten elää tässä hetkessä
ja jättää mahdolliset tulevat murheet muille
ja loput tähän tekstiin kevyesti leijumaan.


tekijä  j4rk1on

lauantai 10. tammikuuta 2015

Pakkaspäivän kävelyn vaikutuksia, elämän kansio


Valoisassa kirkkaassa
talvipäivässä.
Näkyy valtava kaistale
sinisen taivaan hymyä.

" Katsomatta
näkee vielä enemmän."

Nukkumaan mennessä
tallentuneet auringonsäteet 

suljettujen silmien takana,
muuttuvat unelmiksi.


Tavallisten päivien ketjuksi.
Auringonlaskujen yli se jatkuu
kiertää maan ja kuun

tullen takaisin
hyvänä olona.

tekijä  j4rk1on

torstai 8. tammikuuta 2015

Tiedostojen palauttaminen, pakinakansio


Jättiosa höperöjen hoitokodin vanhusten muistoista onkin tallessa,
sanottiin lehden tiedeartikkelissa. Se on hyvä uutinen, 

meille tuleville höperöille että ovat tallessa, 
varastoituneina aivojen neuroneihin.
Vaikka muistisairaus tuhoaakin neuronien välillä olevia synapseja,

jotka ovat kuin johtimia neuronien välillä 
niin muistot jäävät neuroneihin talteen.
Mietihän, kun joku päivä opitaan elvyttämään aivoja, parantamaan ja
uudistamaan synapsit.
Mikä helpotus se onkaan kaikille.

Synapsien uudistamisen jälkeen Martti heräili sairaalassa. Valkoisessa,
siistissä huoneessa, seinillä muutama taulu ja sänkyä vastapäätä televisio.
Silmiä siristellen Martti katsoo sängyn vierellä olevia ihmisiä ja oivaltaa
jotenkuten mitä he puhuvat.
Vuoteen vieressä ovat anestesialääkäri, hoitaja ja kirurgi, joka huomaa
toipilaan heränneen ja sanoo:
" Leikkaus meni loistavasti, muistinne pitäisi alkaa pikkuhiljaa
normalisoitua.
Voitteko kertoa millainen olo nyt on?"
" Ihan ok" sanat tulivat verkkaisesti Martin suusta.
" Hienoa " sanoo kirurgi ja jatkoi
" Lepäilkää nyt hieman ja yrittäkää olla muistelematta vanhoja. Muistot
palaavat yleensä viikossa tai kahdessa ihan yrittämättäkin kuten kokemus on
osoittanut "

Martin kotona tuoksui kahvi ja pulla. Oli  Martin nimipäivä. Sukulaisten ja
ystävien  näppärästi järjestämä. Kaikki saivat samalla nähdä kuntoutuneen
päivänsankarin joka ei ennen leikkausta ollut muistanut edes omaa nimeään.
Martin toive oli että saisi vuorotellen jutustella jokaisen kanssa.
Kahvia ja pullaa nautittiinkin odottavissa tunnelmissa ja jokainen
kutsuttiin kahdenkeskiselle rupattelutuokiolle.

" Jaaha, Sennikös se siinä, olethan sinä vähän muuttunut mutta silti
pysynyt kauniina. " Martti sanoi Senni siskolleen.
" Muistelin tuossa eilen että sinähän kävit jossain välissä   

hakemassa ne taulut kotoani.
Kunnostettavaksi.
Nyt ne voisi tuoda takaisin, olivat niin mukavia katsella."
Sennin posket hehkuivat punaisina ja pään sisällä rattaat raksuttivat hänen
miettiessään ratkaisua ongelmaan, miten saada taulut takaisin
panttilainaamosta ja mistä saisi hankittua siihen rahat.
" Ilman muuta, täytyykin päästää seuraava vierailija juttelemaan kanssasi "
sanoi Senni jäykästi hymyillen ja livahti olohuoneen puolelle.

" Jaaha, mitenkäs se naapuri jakselee " kysyi päivänsankari.
" Mitäpä tässä kurjuutta kummempaa " vastasi hurjasti ylipainoinen,
lupsakan salakuljettajan oloinen, lippalakkipäinen ukko, istuen tuolilla
joka narisi rasituksesta.
Hiki valui ukon otsalta läskin lämmittäessä sisältäpäin.
" Tänään kotipihaa siistiessäni äkkäsin että jotenkin halkopino, 

muutaman kuutiota, oli siirtynyt sinun puolellesi aitaa." Martti sanoi jatkaen.
" Kävin tarkistamassa että ovat minun merkitsemiäni, ne halot ja päättelin
että olit siirtänyt ne väliaikaisesti omalle puolellesi 

ettei kukaan niitä vohkisi.
Jos tällä viikolla ne toisit omalle paikalleen 

niin saisi saunan lämmitettyä. "
Tuoli narahti kovasti, naapurin ponkaistessa yllättävän nopeasti 

ylös ja ovesta ulos, vaimean
" justiinsa " sanan saattelemana.

Noin puolet vieraista sai huomata velkojensa tai tekojensa erääntyneen
joten he saivat ystävälliseen sävyyn maksumuistutuksen Martilta.
Toinen puoli vieraista oli tosiystäviä
jotka nauttivat näytelmästä.
Heille Martti oli etukäteen kertonut tarinan juonen.
Nämä oikeat ystävät napsivat jokaisesta höykytetystä valokuvan ja
laittoivat tarinat someen muistoiksi.
Tiedostojen palautus suoritettu.


tekijä  j4rk1on

lauantai 3. tammikuuta 2015

Hyvä vuosi, elämän kansio



Sitä kuuntelee,
tammikuuta, 

sateen ohella.
Vettä, räntää, vettä.
Vuoden ensimmäisen päivän äänet,
kuuluvat jalkakäytäviltä.
Liukastelua ja voimasanoja.

Eivät näytä tepsivän
vaan pikemminkin 

kaatavan ihmisiä,
päästelevät sitten mitä sanoja tahansa.

Siitä se kuitenkin pikkuhiljaa lähtee
hyvä vuosi.



tekijä  j4rk1on

torstai 1. tammikuuta 2015

Täsmärokotukset. Virustrilogia osa 3.1, pakinakansio


Ajankohta: kaukana lähitulevaisuudessa.

Lääketiede edistyi huomattavalla nopeudella.
Ihmiskunnan kannalta tärkeimpiä hetkiä oli ollut
Yleisterveysvirus-rokotuksen keksiminen. Sen avulla ihmiskeho pystyi
vastustamaan kaikkia sairauksia.
Kansankielellä rokotus oli nimeltään Portsari-virus, rokotteen toimintaan
viitaten.
Se oli kehitetty, muokattu ja jopa valmennettu estämään kaikkien
haitallisten, epäilyttävästi käyttäytyvien sairauksia aiheuttavien virusten
kuin myös pienen pienien nanovirusten pääsyn elimistöön.
Ihmiset pysyivät terveinä päivästä toiseen sillä
kaikkien muidenkin kuin virusperäisten sairauksien kehittyminen, 

oli tieteellisessä läpimurrossa, todettu pohjimmiltaan 
nanovirusten aiheuttamiksi.
Nanovirukset tartuttivat täysin terveet solut ja muuttivat ne syöpäsoluiksi
tai muuten vaan sairastuttivat ne kaikilla mahdollisilla sairauksilla,
riippuen virusten muuntumisesta tai niinsanotusta suvusta.

Yleisesti, kaikki sairaudet, sokeritaudista migreeniin olivat nanovirusten
aiheuttamia.

Siinä ei kuitenkaan ollut vielä kaikki.
Käytökseen, mielialaan, tyhmyyteen, älykkyyteen ja lopulta jopa rakkauteen
ja vihaan vaikuttavat virukset oli nekin tunnistettu yksi toisensa
jälkeen. Tämä virusryhmä  oli nimetty nano-nanoiksi,
niiden täysin odottamattomien ja järjettömiltä vaikuttavien mutta usein
jopa koomisten  käyttäytymismallien johdosta.

Lopulta tieteilijöiden keskuudessa yleisesti hyväksyttiin johtopäätös että
ihmiskuntaa ohjaavat perustasolla virukset eivätkä mitkään muut tekijät.
Päätelmä ei kuitenkaan sopinut maailman päättäjille, älyköille ja
johtavissa asemissa oleville poliitikoille.
Siksi valtaeliitin rahoituksella kehitettiin portsariviruksen lisäksi
Mansevirus joka pyrki eliminoimaan kaikki muut kuin sairauksia aiheuttavat
virukset,  kuten esimerkiksi luovuutta, viisautta, bisnestaitoa ja
poliittista pinnalla pysymistä aiheuttavat nano nano-virukset, 

sillä poikkeuksella että kuuliaisuutta ja  hyväuskoisuutta ja empatiaa
aiheuttavien virusten toimintaa väestön keskuudessa ei haluttu rajoittaa.
Homma pelasikin jotenkuten paitsi että Mansen a ja e vaihtoivat silloin
tällöin paikkaa ja tuloksena oli yliälykkäiden tamperetta puhuvien ihmisten
populaation kasvaminen.
Tämä taas ei vaikuttanut oikeastaan mihinkään muuhun kuin tamperelaisten
viihdeohjelmien muuttumiseen tiedeohjelmiksi ja niiden suosion
romahtamiseen.

Käytännössä: 


Nyrkkeilijä Matsi oli tulossa uransa huipulle amatöörinä.
Vuosikausien työ oli vihdoinkin tuottamassa tulosta. Hänet oli valittu
edustamaan maata tulevissa Skandinavian mestaruuskilpailuissa.
Matsi oli säälimätön vastustajiaan kohtaan ja pyrki aina tyrmäysvoittoon,
oli vastustaja kuinka alivoimainen tahansa.
Monet häntä vastaan otelleet olivat usein kuvailleet  hänen katsettaan
epäinhimilliseksi.
Urheilu ei kuitenkaan tuonut leipää pöytään.

Siitä johtuen Matsi oli odotteli puhelinmyyntifirman aulassa
työhaastattelua.
Hän hymyili ja leveästi.
Valmistautuminen haastatteluun oli tehty huolella joten ei ollut hädän
päivää.
Se oli ollut lisäksi melko edullista eräässä pienessä lääkäriyhtiössä.
Pieni pisto käsivarteen ja Portsarivirukselle näkymätön, 

Manseviruksen hyväksymä,
nano nano-empatiavirus oli istutettu elimistöön.

" Herra Matsi, astukaa peremmälle" sanoi
viehättävän näköinen työhönottaja.
Matsi nousi ylös ja vastasi ilman sen kummemmin ajattelematta.
" Kiitos, hauska tutustua, on mukava päästä yhtiöönne haastatteluun"
Jes, rokotus toimii, saan varmasti sen paikan.
Matsi iloitsi mielessään kätellessään työhönottajaa.

" Sainhan minä sen paikan, Jes Jes Jes "
Matsi hoki lausetta kuin mantraa hypellessään kevyesti omassa
kulmauksessaan ennen ottelun alkua.
" Noo, toivottavasti kaverikin pärjää edes hiukan mua vastaan ettei tule
paha mieli" Matsi mietti katsoessaan vastakkaiseen kulmaan, jossa tuiman
näköinen haastaja verrytteli notkeasti.
Keskelle kehää, hanskat yhteen, gongi soi ja ottelijat löivät muutamia
tunnustelevia napautuksia.
Matsi kysyi yks kaks vastustajalta.
" Ei kai täällä ole liian kuuma, käy vaan ottamassa juomapullosta huikka
niin minä vartoilen tässä"
Vastustaja hölmistyi ja liike pysähtyi.
" Mikäpä siinä, ei juoma kelpaa " tuumasi Matsi ja vetäisi oikean suoran
koko kropan voimalla.
Vastustaja lensi takamukselleen, erotuomari aloitti luvunlaskun.
Yksi, kaksi.
" Ei kai sua sattunut " Matsi kysyi
Kolme, neljä.
" Yritän lyödä vähän hiljempaa ensi kerralla"
Viisi, kuusi, seitsemän.
Vastustaja pomppasi ylös jatkamaan ottelua sanoen hiljaa hampaiden välistä.
" Pottuiletsä"
" En tietenkään"

Ottelu jatkui hetken aikaa normaalisti kunnes Matsi kysyi
" Mitäs jos minä lasken hiukan suojausta niin sinulla olisi parempi
mahdollisuus saada kunnon osuma, vai mitä "
" Teeppä se, sekopää" vastustaja tokaisi.
" Okei " Matsi sanoi kuten asiakaspalvelijan kuuluukin.
Asiakas on aina oikeassa.
Asiakas vetäisi oikealla leukaperiin ja se oli siinä.

tekijä  j4rk1on