Koti lahjaksi, joulukansio

On mukava asua isossa kodissa.

Paljon tilaa krääsälle, 

askareille, kotieläimille, ihmisille.

Tälläisiä koteja ei ole myynnissä,

ne loistavat poissaolollaan asuntoilmoituksissa.

Nämä eletään.

Jokainen päivä kuin huone.

Vuodessa kertyy palatsillinen.

Elämässä, jos tuuri käy,

paljon enemmän.

Olen kotonani jokaisessa päivässä.

Välillä viihdyn, välillä en.

Ei sen väliä.

Se on minun kotini,

vielä kesken, 

rakentelen rauhassa.

tekijä  j4rk1on

Sotalapset siellä jossain, joulukansio

Harmaiden pilvien, 

harmaan maiseman, 

harmaiden mielien yläpuolella.

Paistaa aurinko. 

Sataa näkymätöntä lunta, 

näkymättömille lapsille, 

jotka laskevat pulkkamäkeä.

Lämpimästi puettuina, hyvin ruokittuina, 

äitiensä ja isiensä rakastamina.

tekijä  j4rk1on

Gallerian yhdeksännen huoneen piti olla murtovarma, joulukansio

- Näin alkuun täytyy sanoa 

että yhdeksäs huone 

on kehystetty nerokkaasti,

kaikessa yksinkertaisuudessaan,

loistavilla taideteoksilla.

Huoneessa, 

on jotain silmillä tunnettavaa.

Aisti

vie sen ajatuksiin.

Teos 

herää sanoen jotain uutta.

Paikallani 

katson, olen muualla.

Silmäykset lakaisevat seiniä kuin valonheitin, 

ohittavat nurkan, pysähtyvät.

- Mitä?

Palaavat nopeasti takaisin valaisemaan nurkkaa.

...mutta...katsopas, 

siinä on Joululahjapaketti.

Onko se taideteos?

Ehkä vain viime hetkellä ostettu lahja, 

valmiiksi paketoituna.

Käärittynä toiveeseen hauskasta yllätyksestä

ja nauravista silmistä.

Niin tai näin 

tekisi mieli vilkaista kenelle se on.

Vai onko se sittenkin... 

lahjakkaan taiteilijan 

lahja katsojalle.

Hiljennyn ja keskityn, 

alan ymmärtää nerokkuuden,

syvällisen sanoman piileksimässä,

nurkassa nököttävässä paketissa.

Se päihittää mennen tullen 

Picassot ja Matisset.

Sitten häiritsevästi kuuluvat nopeat askeleet,

ne tulevat oviaukkoon, 

juoksevat lahjan luo.

Nuori perheenisä tukka sekaisin, puuskuttaen 

- Tännehän mä sen unohdin.

Vie lahjan mennessään.

Taidevaras.

tekijä  j4rk1on

Pimeän aineen koostumus, joulukansio

Jotain kaunista
on mustassa joulussa
kuin avaruuden pimeää ainetta,
jota fyysikot pohtivat,
jonka maallikot tietävät.

Se koostuu hiljaisesta eletystä ajasta,
joka ei palaa
mutta tulee takaisin
Jouluna.


tekijä  j4rk1on

Kuun lumi, joulukansio

Tuulen havina,

aavelehdissä puiston puissa,

odottaa kuun valoa.

Puiston puut 

nuo paikallaan pysymättömät ADHD:t

eivät malta odottaa, 

niillä on hiljaista tietoa.

Kuun valo tuo pakkasen ja lumen.

tekijä  j4rk1on