Vihdoinkin tulee syys, luonnon kansio

Viileän syksyn ihminen.
Nauttii joka vuosi odottaen,
pääsevänsä näkemään
tuulenhaalean auringon.
Sateisen tuulen, kylmän tuntemaan.
Kävellen tiellä
joka ei ala mistään eikä lopu mihinkään.
Hiekka kulkee kenkien alla.
Tuntuu omalta,
tehdä pidempi kävelylenkki,
ilman kiireitä
tai vaan ajatella,
kuulaan ajan alla.




tekijä  j4rk1on